Järvenpäässä, Vantaalla ja Keravalla on käynnistynyt yhteistyöhanke, jossa kehitetään kaupungin ja yritysten välistä ilmastoyhteistyötä. Ympäristöministeriön rahoittama hanke tähtää alueellisten hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.

Hankkeen ensivaiheessa kuntien käytössä olevia keinoja yritysten ilmastotyön tukemiseen on koottu toimintamallikirjastoon, jonka ensimmäinen versio on julkaistu Hiilineutraalisuomi.fi-sivustolla tällä viikolla. Toimintamallit liittyvät muun muassa alueen yhteiskehittämiseen, markkinoiden ohjaamiseen, viestintään, toimijoiden törmäyttämiseen, palkitsemiseen sekä koulutukseen ja neuvontaan.

”Toimintamallikirjaston tarkoituksena on edistää kansallisesti kuntien ilmastotyötä kokoamalla toimintamallit yhteen paikkaan”, hankkeen projektikoordinaattori Heta Itämäki kertoo. ”Erikokoiset kunnat voivat helposti monistaa ja poimia keinoja vähitellen käyttöönsä, sillä toimintamallit eivät ole riippuvaisia toisistaan ja toiminnan voi käynnistää aluksi pienemmässä mittakaavassa. Lisäksi toimintamallikirjastoa täydennetään hankkeen aikana.”

Paikallinen ilmastoyhteistyön kokeilu

Kaikilla hankekaupungeilla on asetettuna ilmastotavoitteita. Järvenpään tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, sekä jätteetön ja kestävän kulutuksen kaupunki viimeistään vuonna 2050. Kaupungin asettamien tavoitteiden toteutuminen edellyttää, että kaupungin lisäksi alueen muut toimijat, kuten yritykset, ovat mukana tekemässä tavoitteellista ilmastotyötä ja kiinnostuvat vähähiilisen liiketoiminnan mahdollisuuksista.

Hankkeen aikana Vantaalla, Keravalla ja Järvenpäässä pilotoidaan ilmastoyhteistyön mallia, joka pyrkii parantamaan alueella toimivien yritysten ilmastotyön edellytyksiä ja edistää kaupunkien asettamia ilmastotavoitteita.

”Ennen pilotointia tarkastellaan, minkälaista yritysyhteistyötä kaupungeissa jo nykyisin tehdään ja miten ilmasto näyttäytyy siinä. Samalla puntaroidaan toimintamallikirjastoon koottujen toimintamallien soveltuvuutta Vantaan, Keravan ja Järvenpään kaupunkien käyttöön”, Itämäki jatkaa.

Kaupungin ja yritysten ilmastoyhteistyön kehittämisessä tärkeänä pidetään alueen yritysnäkökulman selvittämistä: esimerkiksi miten yritykset näkevät kunnan roolin ilmastotyön edistäjänä ja minkälaisia toiveita yrityksiltä nousee.

“Yritysnäkökulmaa selvitetään syksyn aikana kyselyllä, joka kohdennetaan suoraan alueen yrityksille. Lisäksi hankkeen pilotoinnin valinnassa painotetaan kaupunkien välistä yhteistyötä ja synergioiden hyödyntämistä, sillä myös yritykset toimivat yli kuntarajojen”, Itämäki kertoo.

Pysyvää toimintamallia rakentamassa

Vuoden kestävän hankkeen loppupuolella Vantaan, Keravan ja Järvenpään kaupungeille laaditaan suunnitelma pysyvästä ilmastoyhteistyön mallista, jota on mahdollista ylläpitää hankkeen päättymisen jälkeen. Ilmastoyhteistyön mallia valitessa tarkastellaan pilotoinnin tuloksia, kaupunkien olemassa olevia resursseja ja pohditaan toimintamallien vaikuttavuutta erityisesti yritysten näkökulmasta.

”Tavoitteena on valita Vantaalle, Keravalle ja Järvenpäähän vaikuttavia ilmastoyhteistyön toimintamalleja järkevin resurssein ylläpidettäväksi”, Itämäki selventää. ”Ihannetilanteessa vastuuta ja resursseja toimintamallien vetämisestä jaetaan kaupunkien kesken, eivätkä kuntarajat määritä tekemistä liiaksi. Kaiken keskiössä on koko ajan alueellinen ilmastotyö yhteisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.”

Vuoden kestävä Vantaan, Keravan ja Järvenpään kaupunkien yhteinen Elinkeinoelämän ja kunnan välinen ilmastoyhteistyö -hanke on saanut 100 000 euron rahoituksen ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelmasta. Tutustu hankkeeseen tarkemmin Vantaan kaupungin verkkosivuilla.

Lisätietoja:
projektikoordinaattori Heta Itämäki, p. +358 40 6315 686, heta.itamaki@vantaa.fi

 

Ilmastoyhteistyössä olevat kunnan ja niiden logot