Taloustutkimus selvitti marras–joulukuussa kuntien imagoa kysymällä elinkeinoelämän edustajien mielipiteitä kuntien yritystoiminnasta. Järvenpään vetovoimatekijöiksi yritysnäkökulmasta nousivat markkinointi, tiedottaminen sekä läheinen yhteydenpito yrityksiin.

Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien yhteydenpitoa kunnan virkamiehiin, kunnan kokonaisvaikutelmaa, imagotekijöitä sekä niin sanottua suositteluindeksiä.

Kyselyn kärkikymmenikköön Järvenpää ylsi imagokysymyksissä (4. sija) sekä suositteluindeksillä (9. sija, kysymys: kuinka todennäköisesti suosittelisi kaupunkia yrityksen sijoittumispaikaksi).

Kunnan imagoa mitattiin kyselyssä yhdellätoista tekijällä. Näitä olivat kunnan yrittäjämyönteisyys (Järvenpään sijoitus 7.) , kaavoitus yritystoiminnan kannalta (7. sija) , työvoiman saatavuus (10. sija), kunnan asioiden tiedottaminen yrityksille (3. sija) ja markkinointi (4. sija), kuntayhteistyön tuloksellisuus (4. sija), yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö (23. sija), innovaatioiden tukeminen (11. sija), keskuksen kaupalliset palvelut (23. sija), liikenteellinen sijainti ja yhteydet (10. sija) sekä se, kuinka hyvin kunnan virkamiehiin saa yhteyden (9. sija).

Kokonaisvaikutelmassa Järvenpään sijoitus oli on nyt viidestoista, nousua viime vuodesta kahden pykälän verran (7,54). Kaikkien kuntien kokonaisvaikutelman keskiarvo oli 7,44. Paras kokonaisvaikutelma oli Seinäjoella (7,96).

Jos Järvenpään yrittäjämyönteisyyttä peilataan relevantteihin vertailukohteisiin, kuten Keravaan, Hyvinkäähän, Vantaahan, Tuusulaan ja Kirkkonummeen, on kaupungissa vuodessa tehty hurja kiri vertailuryhmän toiseksi.

Uudistunut toimintatapa yrittäjien mieleen

Etenkin innovaatioiden tukemisessa ja viestinnässä yrittäjien suuntaan on vuoden aikana tehty iso tilastollinen loikka. Avoimissa vastauksissa Järvenpää saa kehuja uudistuneesta toimintatavastaan ja sijainnistaan. Yrittäjät kokivat myös, että heitä kuunnellaan. Järvenpäässä olevista yrittäjistä ainakin 42 % olikin ollut vähintään kaksi kertaa vuodessa yhteydessä kaupungin virkamiehiin.

– Olemme panostaneet viimeisen vuoden ajan yritysten suuntaan tapahtuvaan matalan kynnyksen yhteydenpitoon sekä kehittäneet uusia kanavia, joista yhtenä esimerkkinä BusinessJärvenpää -konsepti. Olen ilahtunut, että olemme tehneet ison tilastollisenkin parannuksen monissa mittareissa. Tavoitteemme on olla Suomen paras, joten vielä löytyy parannettavaakin, sanoo elinvoimajohtaja Marko Lehenberg.

Miinusta tulee sen sijaan alueen hajanaisuudesta, kaupunkikeskustan kehittymättömyydestä ja vaikeudesta sijoittaa palveluyrityksiä keskustaan sekä hyvien toimisto- ja liiketilojen puutteesta.

Kyselyyn osallistui 1 973 vastaajaa ja vastausprosentti oli 39. Eri tekijöitä arvioitiin asteikolla 4–10. Kyselyn kohteena oli 36 suomalaista kuntaa ja kaupunkia ja kyselyyn vastaajat vastasivat niiden kuntien tai kaupunkien osalta, joissa yrityksellä oli toimintaa. Lisäksi he saivat halutessaan arvioida toisen tuntemansa kunnan toimintaa.

Lisätietoja:
Marko Lehenberg, elinvoimajohtaja, 040 315 3590, [email protected]

Liitteet: