Elävät kaupunkikeskustat (EKK) ry on mitannut kaupunkikeskustojen elinvoimaisuutta viiden vuoden ajan. Tuoreimmassa mittauksessa oli mukana 35 suomalaista kaupunkia. Elinvoimaisuutta mitataan sillä, miten tehokkaasti keskustojen liiketilat ovat käytössä ja tyhjien liiketilojen määrä suhteutetaan asukaslukuun.
Mittaustulokset auttavat kaupunkikeskustojen kehittämistä oikealla tiedolla. Mittauksessa käytetään Elävät Kaupunkikeskustat (EKK) ry:n kehittämää elinvoimalaskentamenetelmää. Se perustuu liiketilojen käyttöön laskentahetkellä ja edellyttää aina jalkautumisen ko. keskustaan.
Elinvoimatilastoista vastaava, elinvoima-asiantuntija Martti Wilhelms kertoo, että kaupunkikeskustoissa liikkeet vähenevät yhä ja trendi on ollut, että vaikka kauppaliikkeet keskustoissa muuten vähenevät, pitävät ravintolat elinvoimaa yllä.
Järvenpää ja Pori kasvussa
Wilhelmsin mukaan kaupunkien välillä on suuria eroja. Esimerkiksi Järvenpäässä on ennätyksellisen vähän keskustan tyhjiä liiketiloja, vain 2,6 %.
– En muista, että missään kaupungissa olisi mitattu näin alhainen luku. Järvenpäässä voikin jo sanoa, että tyhjistä liiketiloista on pulaa, Wilhelms toteaa.
Järvenpään keskustassa kauppojen ja ravintoloiden osuus liiketiloista on 52 %. Järvenpään keskustassa käynnistyy pian Perhelä-hanke ja myös muitakin keskustan rakennushankkeita kehitetään, joten uutta liiketilaa on tulossa lähivuosina.
Pori on myös kovassa nosteessa. Aiemmin Porin keskustasta muutti liikkeitä Puuvillan kauppakeskukseen, nyt muuttoliike näyttäisi olevan jopa toiseen suuntaan.
Heinola, Seinäjoki ja Jyväskylä laskussa
Häviäjiä tuoreissa elinvoimaisuusluvuissa ovat muun muassa Heinola, Seinäjoki ja Jyväskylä. Heinolassa elinvoimaluvun vuosimuutos 2019-2020 on lähes 38 prosenttia, Seinäjoella 24 prosenttia ja Jyväskylässä runsaat 16 prosenttia.
Pääkaupungin keskusta on edelleen kaupallisesti Suomen tiivein ja sen elinvoima on ollut vuosia vakaata. Helsingin liiketiloista on 7,5 prosenttia tyhjinä (valtakunnallinen keskiarvo 11,0 %).
Tampereella ja Turussa kaupungin elinvoimaa laskevat suuret rakennushankkeet – Tampereella raitiotietyömaa ja Turussa toriparkkityömaa. Espoon ja Vantaan haasteena on monikeskuksisuus.
Keskustat koronan jälkeen
Ihmiset kaipaavat yhä enemmän digiarjen vastapainoksi elämyksellistä keskustaa, jossa voi nähdä ja kohdata muita. Koronakevät kuitenkin vaikutti keskustojen elinvoimaan.
Miten tulevaisuudessa? Kuluttaminen kohdentuu lähelle? Ravintolarenessanssi? Vahvistuuko kaupunkimainen elämäntapa yhteisöllistäen Suomea? Kotimaanmatkailu vahvistuu vs. ulkomaanmatkailu? Vähentyykö liikkumisen tarve? – Monia avoimia kysymyksiä, joihin vastaukset löytynevät ajan kanssa.
Elinvoimamittauksen tulokset 2020
Yle uutisointi 22.5.2020 aiheesta